Nyt opitaan pakohuoneessa, lähikalliolla ja lisätyn todellisuuden avulla

Miltä kuulostaa matematiikka pakopelin ja biologian läksyt lisätyn todellisuuden avulla? Helsinki Education Weekin aikana pääsee näkemään ja kokemaan, kuinka päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa opitaan uusin tavoin.

Stadin ammattiopistossa uusia asioita voidaan oppia vaikka pakohuonepelissä. Kieltenopettaja Lotta Karvonen kertoo, että luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella pelattava toiminnallinen The Great Escape -peli kehitettiin alun perin äidinkielen, englannin ja matematiikan opettajien yhteisprojektina puuseppäopiskelijoille. Sittemmin se on laajentunut myös muihin tutkintoihin ja ruotsiksi. Peli opastaa nykyään myös esimerkiksi ICT- ja putkiasentajia, samoin verhoilijoita.

– Formaatti on mahtava, ja sitä voi muokata loputtomasti. Pakopeli sopii mielestäni kaikkeen opiskeluun yhtenä motivoinnin ja monipuolistamisen keinona, Karvonen hehkuttaa.

Pelissä on mukana huumoria, kun välillä pelastetaan omaa yritystä, toisinaan paetaan veropetosta.

Pakopeliä pelataan pienissä ryhmissä opettajan ohjauksessa. Karvosen mielestä pelin isoja plussia on, että se opastaa ryhmässä tekemisen eri tapoihin ja nostaa uudella tavalla esiin opiskelijoiden osaamista.

Peliin kuuluu muun muassa laatikoita, joita aukaistaan numerokoodeilla. Esimerkiksi puuseppäopiskelijoilla laatikko voi aueta pinta-alalaskun jälkeen. Opiskelijat käyttävät tehtäviä ratkaistaessa myös älylaitteita.

Pakopelejä on opetuskäytössä muuallakin, mutta opettajat huomasivat, etteivät valmiit mallit sopineet ammattiin opiskeleville. Opettajat suunnittelivat ja toteuttivat The Great Escapen itse. Helsinki Education Weekilla The Great Escape avautuu

Lisätty todellisuus rikastuttaa oppimista

– Olemme miettineet, miten saisimme syvennettyä oppilaiden oppimista niin, että siitä jäisi pysyvämpi muistijälki. Emme halua, että oppilaat olisivat oppimisessaan passiivisia kuluttajia vaan että he oppivat tutkivan oppimisen menetelmien avulla tuottamaan lisää tietoa, kertoo ilmiöoppimisen asiantuntijaopettajien tiiminvetäjä Jesse Jarva.

Vuotalolla pääsee Helsinki Education Weekin aikaan katsomaan ja itsekin kokeilemaan, kuinka oppimisessa voidaan hyödyntää lisättyä todellisuutta.

Jarvan mielestä lisätyn todellisuuden opetuskäyttö on vielä lapsenkengissä, mutta jonkin verran kaupallista materiaalia sitä varten on. Helsinkiläisessä Vuoniityn peruskoulussa oppilaat ovat tutustuneet lisättyyn todellisuuteen Arilyn-sovelluksen avulla. Sovelluksen on toteuttanut suomalainen Robust North -yritys.

Käytännössä lisättyä todellisuutta on saatu mukaan siten, että oppilaat itse tuottavat linkityksen tai sisällön kokonaisuudessaan oppimateriaaliinsa. Kun linkin aukaisee älypuhelimella, lisätyn todellisuuden media nousee esiin ja antaa lisätietoa aiheesta tai havainnollistaa sitä.

– Digitalisaatio helpottaa asioiden oppimista, eikä tekniikassa tarvitse olla lisättyä todellisuutta käyttäessään mikään suuri asiantuntija. Parhaimmillaan oppiminen on kuin aarteen etsintää, kun kirjan joka sivulta voi löytyä uusi yllätys, Jarva kertoo.

Opettajien tavoite on kehittää lisätyn todellisuuden opetuskäyttöä yhä eteenpäin.

Lukiosta ikkuna yliopistoon

Lukiosta kurkistus suoraan yliopistomaailmaan, mitä se voi tarkoittaa? Ressun lukio on jo vuosia tehnyt yhteistyötä Helsingin yliopiston kemian laitoksen kanssa. Opiskelijat pääsevät seuraamaan yliopiston luentoja ja käymään vierailulla kemian alan yrityksissä.

– Suurin osa meidän opiskelijoista valitsee kemian opinnot ja lukee ne loppuun asti, kertoo Ressun lukion apulaisrehtori Miria Hannola-Teitto.

Hänen mielestään yliopiston kanssa yhteistyössä suoritettava kemian kurssi vahvistaa ja antaa työkaluja alan jatko-opintoja suunnitteleville.

Helsinki Education Weekin aikana opiskelijat kertovat, mitä yhteistyö heille tarjoaa ja mitä kaikkea kurssi pitää sisällään.

Ressun lukio pitää yhteyttä korkeakoulumaailmaan muutoinkin. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa Elinympäristön kemiaa MOOC-kurssin sekä tietojenkäsittelytieteen opintoja Aalto-yliopistoon.

Luontoeskarilaisten tukikohta on lähikallio

Päiväkoti Pihlajamäessä toimii 13 luontoeskarilaisen ryhmä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ryhmän eskarilaiset ovat ulkona yli puolet eskaripäiväosuudesta. Heidän tukikohtansa on lähistön kallio, joka nyt kulkee nimellä Haukkakallio – koska kalliolla vastikään nähtiin haukka. Tätä ennen se on ollut Sammakkokallio ja Lumikkokallio.

– Pohjimmainen tarkoitus luontoeskarissa on, että ryhmäläisille kehittyy läpi elämän kantava luontosuhde. Lapset oppivat, että luonto on kasvien ja eläinten koti ja että me voimme nauttia siitä. Pidämme siitä huolta emmekä esimerkiksi roskaa, kertoo lastentarhanopettaja Arja Arkimaa.

Hän huomauttaa, että luonto on paitsi paikka keksiä uusia leikkejä, myös rauhoittumisen paikka. Kinasteluja on ulkona vähemmän kuin sisällä päiväkodissa.

Luonto on myös oppimisympäristö, ja jokaisella ryhmäläisellä on oma luontopäiväkirjansa, johon piirretään viikon havaintoja ja johon he saavat otsikkomalleja.

Luontoeskari on kiinnostanut kasvatustieteilijöitä jopa Sloveniassa asti, josta on tultu tutustumaan Pihlajamäen eskarilaisten toimintaan.

– Vierailijat pääsevät näkemään, miten luontaisesti lapset osaavat toimia luonnossa. Ja miten paljon vaihtelua ulkona oleminen tuo päivään, Arkimaa kertoo.

Nämä ja monta muuta kiinnostavaa sisältöä Helsinki Education Weekin ohjelmassa!

Teksti: Kirsi Riipinen